Salapoliisi Asko Kukkonen ja Capullon Court Of Owls

"Asko Kukkonen on arvaamaton ja ovela älykkö, joka käyttää kotimaisia kommervenkkejä, ronskia runoilua ja runttaavaa ruumiinkulttuuria rikollisten kanssa. Kukkonen tietää oikean ja väärän-vai tietääkö?"

Näin kuvailtiin salapoliiisi Asko Kukkosta oman jännityslukemistonsa takakannessa.

2008-2009 tein kolme kantta Salapoliisi Asko Kukkosen seikkailuihin, jotka ilmestyivät joka toinen kuukausi pokkarimuodossa lehtipisteissä.

Ensimmäinen kansi hylättiin(yllä)koska haulikko ei sopinut Kukkosen imagoon. Tekemääni Kukkosen päätä käytettiin kylläkin tarinassa Keino pyhittää tarkoituksen, Kukkonen(4/2008)

Alapuolella näkyvä kaupunki on muistaakseni suuri ja mahtava Tampere.

Kolmesta kannesta oma suosikkini on tämä yllä oleva. Jos samassa kuvassa on yhdistettynä onkivapa ja aseita, kansi ei voi olla huono, puhumattakaan sisällöstä.

Jos vielä ihmettelet, mitä onkivapa tekee jännityslukemiston kannessa, niin Asko Kukkonenhan oli armoitettu kalamies ja halusin yhdistää kanteen kaksi Asko Kukkosen seikkailuja hyvin kuvaavaa elementtiä.

Kansi on seikkailusta Kukkonen ja Kuolon Klinikka(3/2008)

Kukkonen Virittää Ansalangan(1/2009)

Viimeinen tekemäni kansi on mielestäni silkkaa jussivaresta. Muistelen, että tämä oli kansista helpoin piirtää, aikaa meni muutama tunti. Tämä oli myös viimeinen tekemäni kansi, koska valitettavasti Salapoliisi Asko Kukkosen seikkailut tulivat tiensä päähän.

Harmillista, sillä minulla oli jo monia ideoita valmiina myöhempiin kansiin, ja kyllä, onkivapa oli tottakai mukana menossa.




Kesällä olen lukenut jälleen kerran kasoittain sarjakuva-albumeja, joita kaikkia en nyt ala luettelemaan, ettei kukaan nuku näytön ääreen, mutta yhden yllättäjän voisin nostaa esiin...

Kun ekan kerran kuulin että mm. Spawnin piirtäjä Greg Capullo alkaa piirtämään Batmanin uutta tulemista(DC Comicsin uusi 52-linja), en oikein tiennyt mitä ajatella. En ole seurannut Capullon uraa Spawnin jälkeen, satunnaisia digimaalauksia lukuunottamatta, joten  minulla ei ollut mitään käsitystä miehen tyylistä piirtää nykyään.

Unohdin Capullon Batmanin vähäksi aikaa, mutta kun seitsemästä ensimmäisestä lehdestä koottu albumi(trade paperback)niitti kehuja netin ihmeellisessä maailmassa ja näytesivutkin Court Of Owls-nimen saaneesta tarinasta näyttivät hyviltä, päätin tutustua sarjakuvaan lähemmin

Scott Snyderin(American Vampire)kirjoittamassa tarinassa on aitoa mysteerin tuntua, kun Batman pala palalta ratkoo mysteerisen Court Of Owls-killan salaisuuksia. Lukija itsekin alkaa jännittämään, mitä suuria paljastuksia seuraavaksi selviää. Yleeensä vierastan Batmanin käyttämiä high tech-kapistuksia, mutta tarinassa vempaimet pohjustetaan hyvin, kaikilla on erityinen tarkoitus tarinan kannalta.

Huomaa, että Capullo on ottanut kaiken irti mielenkiintoisesta ja yllättävästä tarinasta. Esimerkiksi, kun Batman joutuu Court of Owlsin labyrinttiin päiviksi(Talon-niminen tappaja koko ajan kintereillä), Capullo revittelee ja lennokkaasta piirrosjäljestä näkee, että hän nauttii piirtämisestä täysillä. Labyrintti-osiossa huomasin myös hentoja Frank Miller-vaikutteita, niin piirroksessa kuin Glapionin tussauksessa.





Kaikki, jotka minut paremmin tuntevat, tietävät, että minä rakastan tehdä listoja.

Milloin teen top3-listan vuoden parhaimmista leffoista, milloin sarjakuvista ja vaikka ruoasta(yksi suurista intohimoistani) tai (huh!) viikonlopuista(?).

Listojani varmasti tullaan näkemään tääsäkin blogissa vielä paljon, mutta koska viittaritarista oli puhe, niin pistetäänpäs tähän minun listani parhaimmista Batman-tarinoista. Mielelläni kuulisin myös teidän lemppari Batman-sarjakuvista...Pistäkää kommenttiosio laulamaan...

Ensimmäiset kaksi eivät varmaan esittelyjä kaipaa(kuvat ovat muuten Huuto.netistä, pahoitteluni, kaupattavat lehdet eivät ole allekirjoittaneen, tarkoitukseni ei ollut mainostaa, krhm), mutta pieni selvennys kahteen lehteen, jotka jakavat kolmannen pokaalin bat-kilvassa.

Carlinin ja Aparon Batman:Pedon kymmenen yötä on iskenyt minuun vuodesta toiseen aina yhtä kovaa.

Aparo oli parhaimmillaan Batman:Kuolema kulkee suvussa-tarinassa(joka muuten kuuluisi myös tähän listaan, hups), mutta Peto on mielestäni tiukempi tarina. Varsinkin koko stoorin aloitus on aivan timattista kamaa.

Sitten vielä minulle legendaarinen suomalainen Batman-lehti, eli numero 2/1988. Tämä ja Dark Knight Returns ovat ensikosketukseni Batmaniin. Batman Specialin tarina on aika tavanomainen, monen piirtäjän tilkkutäkki, mutta sen merkitys on suuri.