Kenellekään vähänkin tätä blogia seuranneelle ei varmaankaan tule yllätyksenä myöntäessäni rakastavani 80- luvun amerikkalaista populaarikulttuuria yli kaiken.
Vain villillä 80- luvulla on voitu tehdä meidän kaikkien rakastamasta, Vietnamin sodan traumoista kärsivästä tappokoneesta, John Rambosta lasten piirrossarja.
Rambo: The Force Of Freedomia tehtiin vuonna 1986 65 episodia. Rambo esiteltiin piirroshahmona 5- osaisessa minisarjassa, jossa Rambo ystävineen puolustaa rauhallista Tierra Libren aluetta Etelä- Amerikassa. Minisarja on paremmin piirretty kuin varsinainen sarja, esimerkiksi tunnelmallisista yökohtauksista huomaa, että animaattorit ovat todella innostuneet aiheesta.
Suomessa Nordisk Videotextning julkaisi kaksi VHS- kasettia Rambon seikkailuita. Ensimmäisessä kasetissa oli minisarja kokonaisuudessaan ja toinen sisälsi kolme itsenäistä jaksoa. En muista, katsoinko muksuna Rambon piirrosversiota, sillä tässä esitellyt myyntikasetit olen ostanut kirpparilta muutama vuosi sitten.
Päätin tällä viikolla katsastaa kummatkin kasetit peräkkäisinä iltoina ja voin 8 jakson perusteella sanoa, että kyseessä on oikein toimiva sarja.
Sarja ei ole niin " hassu " kuin voisi kuvitella, koko ajan pysytään kiitettävän realistisessa menossa ja luojan kiitos Rambolle ei ole luotu mitään hauskaa sidekickiä tasapainottamaan räiskintää. Rambo ei myöskään jakele viisauksia niin kuin He-Man, mitä nyt kehottaa pikkupoikaa harjoittelemaan enemmän, jos tämä haluaa kunnon sotilaaksi.
Sarja lainaa musiikkinsa leffasarjasta ja First Blood kakkosesta tuttua valmistautumismontaasia näytetään tiheään. Hauskana yksityiskohtana Rambon lihaksia näytetään lähikuvissa usein ja ne ovat yleensä yksityiskohtaisesti piirretty.
Rambo: The Force Of Freedomista on tehty myös toimintafiguureja, niin kuin nyt jokaisesta piirretystä ollaan tehty ja tullaan tekemään.
Pikkulinnut ovat laulaneet että Rambo: Force Of Freedom- figuureita myytiin myös Suomessa, mutta minulla ei niitä ikinä valitettavasti ollut...
Minulla on tämä...
Onhan se karmean näköinen, mutta 80- luvun meikäläinen oli enemmän kuin tyytyväinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti