Nostalgiaa Osa 2378

Viimeisimmästä kirjoituksestani on aikaa, koska kiire painaa miestä. Toivottavasti seuraavaa kirjoitusta ei tarvitse odotella näin kauan.



Eräs sarjakuvapiirtäjä kirjoitti taannoin Twitterissä, että hänen kiinnostuksenkohteensa eivät ole muuttuneet sitten lapsuuden.

Olen harkinnut samanlaisen twiitin julkaisua, mutta päätinkin jakaa ajatuksiani blogissa.

Lähipiirissäni on viime aikoina tapahtunut asioita, jotka ovat saaneet minut muistelemaan menneitä ja lapsuuttani, myös populaarikulttuurin kautta.

Näihin tapahtumiin tarkemmin syventymättä voin antaa esimerkin vaikka eiliseltä...

Illalla kävellessäni pitkin lehtien kyllästämää tietä kohti marketin valoja ja auton töräyttäessä pakokaasupilven sieraimiini, mieleeni juolahti eräs markettireissu lapsuudestani...



Vanhempani olivat ostaneet minulle marketista Masters Of The Universe- figuurin ja minä tietysti halusin avata hahmon pakkauksen heti kotimatkalla autossa, siinä pelkääjän paikalla istuessani. Pakkaus oli aika tiukassa voimilleni ja kun viimein repäisin sen auki, lensivät figuurin mukana tulleet aseet, sarjakuvalehti ja kasetti (minulla on vieläkin figuurit ja kasetit tallella) pitkin autoa.

Saavuttuamme kotiin, isäni sitten taskulampun kanssa niitä metsästi.



Ensimmäinen MOTU- hahmoni ei suinkaan ollut He-Man, vaan eräänä jouluna lahjaksi saatu Skeletor. (Samana jouluna sain MOTU-VHS:n, jonka pahvisen kannen innostuksessa menin repimään kappaleiksi ja joka teipattiin ilmastointiteipillä kokoon (minulla on tämäkin palanen henkilökohtaista historiaa vielä tallella).



Vanhempani ovat jonkun kumman intuition voimin osanneet ostaa minulle juuri sillä hetkellä pinnalla olleet figuurisarjat ja yleensä juuri päähahmon.

Tässä blogissa olen aikaisemmin kertonut eräästä joulusta (ei kovin kauan aikaa sitten) kun paketista paljastui suureksi yllätyksekseni Optimus Prime. En ollut kyseistä figuuria saanut ikinä muksuna, joten kun Transformersit saapuivat uudestaan kauppojen hyllyille, löysi Optimus tiensä pukinkonttiin.

Tai kun Star Wars teki ensimmäisen uuden tulemisensa, tuliaisina Virosta löytyi koko setti SW-figuureja.

 
Kaksi isoa kirjamessua on jälleen takana ja minun sarjakuvasaldoni oli taas kerran läjä lehtiä, jotka olen taannoin kiikuttanut divariin ja jotka nyt vanhempana ja viisaampana ostan takaisin.

Vanhojen lehtien metsästys aina välillä karkaa käsistä ja varsinkin kirjamessut ovat hyviä tapahtumia suorittaa tätä sivustaseuraajille järjettömältä tuntuvaa toimintaa.

Action Force (eli G.I.Joe) on ikuinen suosikkini ja vuosi 1990 on jäänyt mieleen vuotena jolloin viimeistään hurahdin tähän sarjaan.

Kyseinen kansi jonka näet yllä (kuva on muuten Huutonetistä napattu) on jäänyt elävästi mieleen lapsuudesta.



Luin kyseistä lehteä ruokailun lomassa ja kaadoin täyden maitomukillisen uudenkarhean lehden päälle.

Tämän sattumuksen jälkeen en saanut lukea sarjakuvia ruokailun lomassa... ainakaan kahteen tuntiin.



Ilmeisesti joku divari suostui ottamaan maidolla kyllästetyn lehteni vastaan, sillä en löytänyt sitä kokoelmistani.

Nooh, onneksi kirjamessuilta löysin tutun lehden huokeaan hintaan. Ensimmäinen tarina kärsii kamalasta piirrosjäljestä, mutta toisessa onkin tunnelma kohdillaan ja vielä elävästi muistin järkyttävän brutaalin paneelin, jossa Serpentor saa nuolen suoraan silmäänsä.

Kummassakin tarinassa on tussaajana Taika-Jimistä muistettava Fred Fredericks, joka tarttui kynään Phil Davisin jälkeen.

Muistan kun olimme ihan täpinöissä kaverini kanssa tästä seikasta. Fredericksin Taika- Jimiin törmäsi tuolloin joka päivä sanomalehden sivuilla ja emme meinanneet uskoa, että sama kaveri tekee samalla myös Action Forcea.

Action Forcella oli muuten aivan älyttömän mieleenpainuvia kansia, ihan ensimmäisistä Mike Zeckin piirtämistä lähtien.

Yllä oleva lehti on muuten vieläkin tallessa (kuva on Huutonetistä).
Muistaakseni tätini osti minulle tämän lehden ja se on aika mielenkiintoisessa kunnossa nykyään.

Muut vuoden 1988 AF:t olen etsinyt divareista, koska alkuperäiset ovat kadonneet (asia, jota minulle ani harvoin tapahtuu, armoitettu keräilijäluonne kun olen).

Kirjamessuilta löysin myös 90-luvun alun Toxic-lehden ensimmäisen numeron. Kyseisen sarjakuvan julkaiseminen Suomessa aiheuttaa minussa samanlaista ihmetystä kuin Pulmuset- sarjakuvan julkaiseminen.

Tällaiset pienet asiat saavat minut rakastamaan 90-luvun alkua. Silloin kokeiltiin pelotta uusia julkaisuja, koska markkinoita omaperäisille uutuuksille selvästi oli. Lama ei pelästyttänyt urheita julkaisijoita, koska taloudellisesta tilanteesta huolimatta Suomen kansa vaati viihdettä.

En nyt muista kuinka monta Toxic- lehteä Suomessa julkaistiin kahden vuoden sisällä, mutta lehden ensimmäinen numero tuli luettua todella moneen kertaan. Mukana oli ultraväkivaltaa ja ripaus seksiä.

Asioita, joihin ei yleensä törmännyt tuon ajan Marvel-lehdissä.

Muutaman numeron kuluttua lehti muuttui Toxic Crusaders- nimiseksi ja kun figuuritkin löysivät tiensä täkäläisten kauppojen hyllyille, en voinut valittaa.

Uskon, että Marvel julkaisi Toxicin, koska elettiin Turtles- aikaa ja kaikki kustantamot halusivat palasensa kakusta.

Kaikki vihreät sankarit menivät kaupaksi (tsekkaa vaikka Battletoads tai Bucky O'Hare).

Kiikuttaessani kirjamessuilla Toxicin myyjän luo, hän onnitteli onnistuneesta valinnasta, sillä hänen mukaansa lehtiä ei paljon markkinoilla liiku.

Lehden tarina ja taide on huippuluokkaa.

Pakko etsiä loputkin numerot käsiini.

Kun nyt tarkastelee 90-luvun alun "figuurimuotia", huomaa että kirkkaat, jopa neonvärit olivat pinnalla hahmojen ulkomuodossa...

Ja tuolloin huoli ympäristöstä löysi tiensä figuureihin.

Jopa Action Force lanseerasi värikkäät Eco Warriors ja Mega Marines- hahmonsa.

Voi pojat, että inhosin näitä figuureja ja kirkkaita värejä. Oli aika jolloin tuntui, että kaupoista ei löytynyt muita Action Forceja kuin näitä hirvityksiä.

Star Brigaden saapuessa kauppoihin, olin siirtynyt Action Forceista mm. Johnny Questin pariin (vaikka vielä lehteä aktiivisesti luinkin).


Nostalgia on hyväksi aina silloin tällöin, kunhan tunteeseen ei jää vellomaan. Tärkeintä on elää nyt ja tässä ja katsoa tulevaan.



Muuten, 90- luvun muksuille oiva sivusto löytyy osoitteesta:

http://www.retrojunk.com/