Jussi Piironen

torstai 28. marraskuuta 2013

Working & Garth Ennisin Preacher Tv- sarjaksi

Viime aikoina olen kokeillut erilaisia työskentelytapoja vain huomatakseni, että vanhassa vara parempi.

Walking Dead- tv-sarjasta tuttu AMC- kanava on puuhailemassa minulle tärkeimmästä, ei supersankarisarjakuvasta, Preacherista televisiosarjaa.

Sarjakuvasta on ollut tekeillä tv-sarja ties kuinka monta vuotta. Laatukanava HBO kieltäytyi pitkien neuvottelujen jälkeen, koska he pitivät sarjaa liian väkivaltaisena.

Tuolloin Jesse Custerin rooliin oli kiinnitettynä X-Menistä tuttu, James Marsden.

Koomikko Seth Rogen on viime aikoina twiitannut arvoituksellisia lauseita ja henkilöitä Twitteriin...

Onko Rogen hyppäämässä Custerin saappaisiin, toimiiko hän tuottajan roolissa vai onko hän kenties...

Arseface...Tuo kaikkien rakastama Kurt Cobain- fani numero ykkönen.

Preacher oli ensimmäinen kosketukseni niin sanottuun aikuisten sarjakuvaan kun siihen Tampereen Kukunorin hyllyillä ensimmäistä kertaa törmäsin.

Aloitin Preacheriin tutustumisen Preacher- spesiaaleista, jotka suurin piirtein räjäyttivät yläasteikäisen tajuntani väkivallalla, mielenkiintoisilla ja monirakenteisilla hahmoilla ja noh, kiroilulla.

Sarjakuvan härski kieli oli niin siistiä, että hihitellen oli luettava jokainen puhekupla yhä uudelleen. Spesiaalien jälkeen siirryin yksittäisiin lehtiin, joista Dixie Fried- albumiin kootun juonijatkumon keräsin miltei kokonaan.

Nyt olen aloittanut Preacherin yhdeksän kokooma-albumin lukemisen uudelleen. Olen kolmannen albumin, Proud Americansin puolessavälissä ja pakko se on myöntää. Edelleen nauran härskeille jutuille ja nautin sarjakuvasta enemmän kuin olen nauttinut yhdestäkään elokuvasta sanotaanko vaikka kymmeneen vuoteen.

Tv- sarjasta minulla on ristiriitaiset tunteet. Toisaalta iloitsen asiasta, mutta paljon voi mennä vielä pieleen, sillä Preacher ei käänny kivuttomasti paperilta ruudulle, se on varma.